Koulussa on jälleen hirveä kiire. Pitäisi tehdä ruotsin työhakemus, äikän vertaileva kirjallisuusessee, psykan alustus, hissan esitelmä, Opossa jatkokoulutus - ja urasuunnitelma ja tämän kaiken päälle sanakokeet saksasta sekä ruotsista, unohtamatta säätämisiä kurssien kanssa.

Kaverin kanssa menee kaikki nyt on ok. Yritin sopia asioita hänen kanssaan, mutta tuo sanoi että onnistun vain pahentamaan asioita puhumalla. Niinpä loukkaannuin hänelle, sanoin sitten että tehdään asiat miten halutaan ja näin. Nyt sitten ollaan 'periaatteessa' taas kuin ennen. Vaikka olenkin hieman loukkaantunut edelleen. Asioista pitää puhua, ja koko juttu räjähtää käsiin ennemmin tai myöhemmin. Uskon hänenkin tietävän sen, mutta haluaapa hän olla hiljaa asiasta, vältellä sitä. Itse olen taas sitä tyyppiä että haluan puhua asiat läpi. No, sitä räjähdystä tässä odotellessa.

Ei tässä nyt ihmeempää, otin asiakseni lukea kirjan nimeltä Kaupunkien yössä. Kertoopi poikaprostitoiduista, ja jäin heti koukkuun. Hemmetin paksu, ja pelkään etten ehdi lukemaan sitä tarpeeksi ajoissa. Pitäisi näes aikaa saada ja jo kaksi kirjaa ennestäänkin odottaa lukemista. Voivoivoi. En vain voinut vastustaa kiusasta.